Mä olen aina elänyt siinä varmuudessa, että nainen, jonka sinnikkyys, taidot ja määrätietoisuus olivat riittävät taistelemaan unkarinpaimenkoirille PK-oikeudet oli Riitta Hohtela.
Silloin tämän asian läpi vieminen tapahtui ilmastossa, jossa PK-ihmiset lienevät olleet enimmäkseen entisiä armeijan kantaupseereita ja käsitys PK-koirasta yhtä kuin sotakoira. Riitta teki aivan valtavan hienon työn. Hän avasi tietä käyttökoiraharrastukseen paitsi unkarinpaimenkoirille, myös muille pienille roduille, pienille lukumäärältään ja kooltaan. Riitta kyllä harrasti itsekin siihen maailman aikaan, eikä ollut missään tapauksessa pelkästään "näyttelyihminen".  
En minä väitä, ettei jonkun muunkin henkilön allekirjoitusta olisi tarvittu, mutta minun maailmasani Riitta hankki mudeille PK-oikeudet, ennen kuin minulle toisin todistetaan. Lainaus Virpi Leinosen kirjoituksesta Mudi-palstalta

Edellä kirjoitetut lauseet ovat totta.  Olen ollut hankkimassa mudille ja muille unkarilaisille paimenkoiraroduille PK-oikeuksia.  Itse esitin anomuksen mudin puolesta, muut, silloin Unkarinpaimenkoirat ry.n hallituksessa olevat henkilöt, halusivat että oikeuden tulee koskea kaikkia rotujamme. Yleiskokous hyväksyi esityksen ja Palveluskoiraliiton kokouksessa, pitkän väännön jälkeen, kaikki rotujemme harrastajat saivat oikeuden osallistua palveluskoirakokeisiin.

Silloin mudin voimassaolleen rotumääritelmän mukainen säkäkorkeus oli, sekä uroksilla että nartuilla, 47cm + 2 cm. Eli rodunomaiset koirat saivat olla lähes 50cm korkeita. Käytännössä mudit olivat samaa kokoluokkaa kun kelpiet, bordercolliet ja pienet malinoisit.  Näköpiirissä ei ollut että mudin rotumääritelmää muutettaisiin. 

Esitin unkarilaisille rodun harrastajille toivomuksen että mudille anottaisiin kansainvälinen palveluskoira-status eli rotu lisättäisiin FCI:n palveluskoiralistalle. Silloin rotu saisi kilpailla kansainvälisissä PK-kokeissa, se voisi saada CACIT it, sillä olisi mahdollisuus saavuttaa kansainvälinen käyttövalioarvo ja siitä tulisi myös kansainvälinen muotovalio kahdella CACIBilla.

Unkarilaisten näkökanta on kuitenkin mudiin toisenlainen.  Heidän mukaansa mudin alkuperä on pieni lammaskoira joka soveltuu harrastus ja seurakoiraksi ja sen alkuperäinen tehtävä on lampaiden, ankkojen ym. paimentaminen ja pihakoirana toimiminen. Sen alkuperä, käyttötarkoitus ja koko on yhtenevä pulin ja pumin kanssa. Lisäksi sen tulee erottua selkeästi naapurimaan kroatianpaimenkoirasta.

Näillä perusteilla mudin rotumääritelmä uusittiin Unkarissa ja FCI hyväksyi sen 13.9.2000.  Suurimmat muutokset mudin jalostuksen tavoitteisiin kirjattiin koossa ja turkin väreissä.

Mudin voimassa olevan rotumääritelmän mukainen ideaali koko on uroksilla 43 - 45 cm ja nartuilla 40 - 42 cm. Rotumääritelmä on luettava niin kuin se on kirjoitettu, ei niikuin me haluaisimme sen olevan.  Olemassa oleva koirakantamme on pääosin vanhan rotumääritelmän mukaisia, kookaita, PK-kokeisiin sopivia, näyttäviä koiria. Kun pyrimme nykyisen rotumääritelmän mukaisiin koiriin joudumme hylkäämään nämä liian suuret koirat pois jalostuksesta.  Joku on sanonut että saahan uros olla 47 cm korkea, mutta mikäli käytämme näitä ylisuuria yksilöitä on lopputuloksena se että emme pääse rotumääritelmän mukaiseen tavoitteeseen. Vaikka pyrimme pienentämään kokoa, niin siitä huolimatta meillä tulee olemaan myös kookkaita mudeja, koska pentueessa syntyy joka tapauksessa eri kokoluokkaa olevia koiria. Kun myyn pennun, en voi taata minkä kokoinen aikuinen siitä tulee. Riittääkö sen koko PK-kentille, tuleeko siitä sopiva näyttelyihin ja jalostukseen vai jääkö se kääpiökokoiseksi. Tämä on yksi kasvatustyön ongelmia.

Unkarilaisten rotujen maailmankongressissa 17.9.2004 Szentendressä MEOE Hungarian mudiklubin järjestämässä tilaisuudessa esitettiin mudin jalostuksen tavoitteet  ja näytettiin koirat jotka parhaiten täyttävät nämä vaatimukset:

Beszédes A Mudim Facér Fiú 1682/B/98 (44 cm)

Beszédes A Mudim Kedves Kincsõ 2254/B/02 (41 cm)

 

Dr. Balássy Zoltan toi esille että tavoitteena on edelleen pienentää mudin kokoa nykyisestä, niin että päästäisiin n. 40cm korkeaan koirakantaan.

Toinen ongelma jonka laajuutta ei vielä huomioida tulee olemaan eri väristen mudien kasvattaminen näin pienessä populaatiossa. Satunnainen värien yhdistäminen tuo yllätyksiä ja saattaa käydä niin että yksikään pentueen koirista ole turkiltaan rotumääritelmän mukainen.  Värigeeninen lisäksi turkissa vaikuttaa myös muut geneettiset tekijät karvan laatuun, pituuteen, kiharuuteen, kiiltävyyteen, karkeuteen, määrään ym.

Iso ristiriita suomalaisessa mudin kasvatuksessa, jossa edelleen ihaillaan mudien PK-tuloksia ja odotetaan että nämä uuden rotumääritelmän mukaan kasvatetut koirat yltävät samaan kun edeltäjänsä. SKL vaatii että sen jäsenenä oleva kasvattaja sitoutuu pyrkimään kasvatustyössään rotumääritelmän mukaisien koirien kasvatukseen. Mikäli mudin uuteen JTO:hon laitetaan tavoitteeksi PK-kokeissa menestyvä harrastuskoira on se ristiriidassa rodun kotimaan kasvatustavoitteen kanssa. Rotumääritelmän vastaisten koirien kasvatus ei myöskään ole mikään kestävä ratkaisu suomalaiselle mudikannalle. Ulkomuotoarvostelun suorittavat tuomarit ovat pääosin lukutaitoisia ja jo nyt osa tuomareista käyttää mittakeppiä kehässä, toivottavasti tulevaisuudessa mitan käyttäminen yleistyy.

Olen myös kyseenalaistanut onko mudilla tulevaisuutta 40 cm korkeana "seurakoirana" ja tuonut esille että harva seurakoiran ottava haluaa temperamenttista, työhaluista täystuhoa kotiinsa ja kenelle kelpaa 40cm korkea palveluskoira, joka on liian pieni maastoihin.  Ehkä agility ja toko ovat sitten mudin lajeja mutta se kilpailee silloin monen muun samankokoisen rodun kanssa harrastajien suosiosta. Uutena lajina saattaa tulla mukaan jäljestyskoe (verijälki), jonka harrastaminen avataan vuoden vaihteessa mahdolliseksi kaikille rotukoirille.

Rodun kotimaa, Unkari, päättää millainen on rotumääritelmä ja millaiset ovat rodun jalostustavoitteet.  Meidän on tyytyminen heidän päätökseensä ja ainoana vaihtoehtona on harrastamamme rodun vaihtaminen

Myönnän, että olen pettynyt mudin jalostuksen tavotteisiin kuten varmasti moni muukin harrastaja, mutta mielestäni meidän tulee tiedostaa tosiasiat. Me emme voi kumota rodun kotimaan päätöksiä.  Emmekä pääse eteenpäin kulkemalla laput silmillä kuvittelemalla että meidän näkökantamme on oikea, muiden on väärä. Meidän tulee nähdä tosiasiat eikä elää toiveittemme harhassa.

Mudeista ei ole palveluskoiriksi, ovat liian pieniä ja joutuvat toimimaan kapasiteettinsa äärirajoilla.  Lainaus Terhi Multamäen kirjoituksesta Mudi-palstalta. Tässä lauseessa näen mudin tulevaisuuden.