Suomen Kennelliiton organisaatio on rakennettu siten, että rodun ja sen harrastajien asiat hoidetaan rotujärjestön kautta SKL:n hallintoon.

SKL hyväksyy vain yhden valtakunnallisen järjestön rotua kohti. Kaikkien rodun harrastajien on mahduttava saman yhdistyksen alaisuuten, vaikka näkemykset asioista ovat täysin vastakkaisia.

Tällainen tilanne vie rotujärjestön toiminnan usein umpikujaan. Demokratiaa ei toteuteta ja yhdistyslakikin on vain paperia, kun valtaapitävät yrittävät pönkittää omaa asemaansa.

Tässä esimerkkejä nykypäivän rotujärjestötoiminnasta:

Koko maan kattavan rotujärjestön kokoukset pidetään aina Helsingissä. Muualla Suomessa asuvien on käytettävä aikaa ja rahaa, jotta pääsevät vaikuttamaan rotujärjestön päätöksiin. Muutosta toimintatapaan ei tule, koska helsinkiläiset ovat näissä kokouksissa enemmistönä ja solidaarisuutta tuskin löytyy.

Rotujärjestön hallituksen kokousten aika, paikka ja asiat ovat salaisia. 

Hallituksen kokouspöytäkirjoja ei julkaista, ei myöskään päätöksiä, jotta kukaan ei voi moittia niitä.  Näin ollen jäsenet eivät voi ottaa kantaa hallituksen tekemisiin tai tekemättä jättämiseen, kun heillä ei ole tietoa toiminnasta.

Hallituksen kokouspöytäkirjat saa, monen kuukauden viivellä, käydä lukemassa Helsingissä, mikäli on sopinut hyvissä ajoin arkistonhoitajan kanssa tapaamisen. 

Pöytäkirjoja ei saa kopioida eikä niitä postiteta edes pyynnöstä jäsenille. Dokumentoidun tiedon saaminen estetään, jotta hallituksen toimintaa ei voi arvioida.

Toimintasuunnitelma tehdään mahdollisimman ylimalkainen, jotta se ei velvoita tai sido hallituksen toimia.

Yleisistä kokouksista tai muista tilaisuuksista tiedotetaan mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, jotta kukaan ulkopuolinen (tavallinen jäsen) ei tulisi paikalle.

Viime vuosina jäsenille suunnattuja tilaisuuksia ovat kevät- ja syyskokoukset sekä erikoisnäyttely.  Kokouskutsut tulevat vajaa kaksi viikkoa ennen kokousta.  Järjestön asioista saa tietoa vain olemalla mukana näissä kokouksissa ja mikäli on laittanut kysymyksensä hyvissä ajoin yleiskokouksen vastattavaksi.  Hallitus katsoo että sillä ei ole velvollisuutta vastata kysymyksiin muulloin.

Odottaisin rotujärjestön lehteen tietoja SKL:n lähettämistä tiedotteista, rodun harrastukseen vaikuttavista asioista sekä hallituksen toiminnasta ja päätöksistä. Ne eivät mahdu, koska sivut täytetään Internetistä poimituista tiedoista, jotka ovat olleet siellä kaikkien kiinostuneitten luettavissa.

Koskaan en ole nähnyt tai kuullut että rotujärjestömme valitsema valtuustoedustaja olisi kertonut omaa kannanottoaan valtuustokokouksesta tai kysynyt mitä mieltä rotujärjestömme jäsenet ovat valtuustoon tulevista asioista, vaikka rotujärjestön syyskokous on usein juuri viikkoa tai paria ennen SKL:n valtuuston kokousta.

Rotujärjestöllä on Internet-sivut, mutta niitä ei käytetä järjestön toiminnasta tiedottamiseen. Siellä on ainoastaan rotuesiteet, maksetut kasvattajamainokset ja rotujärjestön vaatimukset täyttävät pentuetiedot.

Ehdotus rotujärjestön jäsenille suunnatun keskustelupalstan avaamiseksi tyrmätiin täysin. Koska siellä voidaan julkisesti kysyä asioita, joista ei haluta keskustella tai kertoa.

Yhteenvetona rotujärjestötoiminnasta: Tietoa käytetään vallan välineenä ja sen avulla luokitellaan jäsenet eri kategorioihin:

1. hallitukseen kuuluvat henkilöt 
2. hallitukseen kuuluvien ystävät 
3. jäsenet, joita tarvitaan maksumiehiksi

Miten toimia tällaisen järjestön jäsenenä? Hallitus valittaa puuttuvista tekijöistä, mutta ei kerro mistä ne tekijät puuttuvat?  Eli pitäisi tehdä jotain, mutta mitä, sitä ei kerrota.

Miksi jäsenet hyväksyvät tällaisen toiminnan? Kukaan ei viitsi, jaksa tai uskalla kyseenalaistaa toimintatapoja pelätessään tulevansa leimatuksi.

Miksi SKL vaatii jäseniään  ja kasvattajia kuulumaan rotujärjestöön, kun se ei valvo mitenkään niiden toiminnan asiallisuutta tai demokratiaa?