Lainaukset Sumu - suomen mudiyhdistyksen puheenjohtajan julkaisemasta tekstistä.

Rotujärjestössämme toimii muitakin mudiharrastajia kun Sumuun  kuuluvia  ja meillä on oikeus omaan mielipiteeseemme.

"Riitta Hohtelan tekemän rotumääritelmän selvennyksen virheet ja puutteet "

Riitta Hohtela ei ole tehntyt yksin kyseistä materiaalia vaan se on tehty yhteistyössä rotujärjestön jalostustoimikunnan  ja kouluttavan tuomarin kanssa. Kuvamateriaali on Riitta Hohtelan kuvaamaa ja hän on pidättänyt oikeudet k.o. materiaaliin.

"Edellinen tuomarikoulutukseen tarkoitettu rotumääritelmän selvennys tehtiin huolella sen jälkeen, kun mudin rotumääritelmä uusittiin ja se astui voimaan Suomen Kennelliitossa 26.4.2001. Selvennystä tehtiin yhteistyössä useiden mudiharrastajien voimin ja sitä on käytetty apuna tuomarikoulutuksessa siitä lähtien. Sen sijaan tämän uusitun rotumääritelmän selvennyksen on tehnyt Riitta Hohtela täysin yksin ja selvennystä on jo käytetty viime viikonloppuna tuomarikoulutuksessa. Tässä linkki Hohtelan tekemään selvennykseen: http://personal.inet.fi/koti/mudi/mudi[1].pdf "

Kyseistä selvennöstä ei ole annettu muiden käyttöön, joten emme voi sitä hyödyntää, rotumääritelmää on myös päivitetty. Viimeinen mudin rotumääritelmä on hyväksytty FCI:ssä 22.11.2004 ja SKL:n käännös suomeksi on hyväksytty 16.5.2005

Hohtelan tekemässä uudessa rotumääritelmän selvennyksessä on runsaasti virheitä, ristiriitaisuuksia ja kirjoitusvirheitä. Lisäksi hän on käyttänyt tekeleessään suomalaisten mudien kuvia kysymättä omistajien suostumusta, vaikka UPK:n hallitus on tiettävästi jossain vaiheessa tehnyt päätöksen, että koulutusmateriaaleissa käytetään vain ulkomaalaisten koirien kuvia mm. koiranomistajien mielipahan välttämiseksi. Kysymys kuuluukin, että miksi ylipäätään mudin rotumääritelmän selvennys on pitänyt uusia? Onko syy se, että Riitta Hohtela ei ole ollut mukana tekemässä edellistä selvennystä ja hän haluaa nyt sanoa oman painavan sanansa, kun on saanut siihen mahdollisuuden?

Mainittua päätöstä ei ole annettu rotujärjestön jäsenille edes tiedoksi.  Koiria saa kuvata aivan vapaasti julkisissa paikoissa, ne eivät nauti henkilösuojasta. Koirat rinnastetaan irtamistoon.  Kuvat ovat informatiivisia eikä materiaalissa kerrota mitään tietoja koirasta, ei edes kuvaajasta.

Hohtela on jättänyt kokonaan pois edellisen rotumääritelmän selvennyksen alkukappaleen, joka kuului näin: "Mudi on maailmanlaajuisesti vähälukuinen rotu, jonka jalostuspohja on kapea. Rodun kotimaassa Unkarissa rotuun otetaan edelleen koiria jalostustarkastusten kautta, joten rotu on heterogeeninen. Rodun säilymiseksi elinvoimaisena on jalostukseen käytettävä niin monia terverakenteisia yksilöitä kuin mahdollista. Mudin ulkomuodon arvostelussa tärkeintä on terve ja oikea rakenne, jonka ansiosta mudi kykenee vaivatta ketteryyttä, nopeutta ja kestävyyttä vaativiin suorituksiin. Niitä ominaisuuksia, jotka eivät vaikuta koiran käyttöominaisuuksiin (mm. turkin väri, silmien väri tai muoto, korvien ja hännän asento, ym.) ei tule arvostella yhtä ankarasti kuin terveeseen perusrakenteeseen liittyviä ominaisuusksia. Liian tiukka arvostelu supistaa jalostusmateriaalia tarpeettomasti. On kuitenkin toivottavaa, että poikkeamat rotumääritelmästä kirjataan arvosteluun, vaikka ne eivät vaikuttaisi palkintosijaan."

Rotumääritelmän selvennös koskee vain ja ainoastaan rotumääritelmää. Teksti on rotumääritemän teksti, jota jollain lauseilla ja kuvin selvennetään.  Edellä oleva teksti sopii parhaiten ehkä rodun jalostuksentavoiteohjelmaan. Rotumääritelmää ja sen mukaista arvostelua ei voi kumota tuollaisin lausein.

Harmillisesti en löydä koneeltani edellistä rotumääritelmän selvennystä, joten en pysty sitä linkittämään. Jos jollakulla on se koneella, niin olisi hyvä saada se linkitettyä tähän mukaan vertailtavaksi. Ohessa esimerkkejä virheistä/puutteista, joita Hohtelan tekemässä selvennyksessä on. Näiden lisäksi siellä on myös muita pienempiä juttuja. On hän toki lisännyt muutaman tarpeellisenkin uuden lauseen selvennykseen.

Kuten huomaatte, Sumu ei ole julkaissut omaa versiotaan rotumääritelmän selvennöksestä meille muille. On turha ihmetellä miksi sitä ei käytetä.

Kannen kuva:
Miksi koiran häntä ei näy? Suurin osa mudeista on Unkarissakin nykyään hännällisiä, joten olisi suotavaa, että esimerkkeinä käytettäisiin kuvia, joissa myös mudin häntä näkyy.

Kuvan koiralla on häntä, mutta seisoessa se on jäänyt kuvakulmassa näkymättömiin.  Rakenne on kuitenkin edustava ja häntiä näkyy muissa kuvissa.

Kuvat:
Mustista mudeista n. puolet ovat Hohtelan itsensä omistamia tuontikoiria ja hänen omistamiaan omia kasvattejaan. "Värillisten" mudien kuvat ovat ilmeisen tarkoistushakuisesti huonoja, koirat seisovat huonosti, ovat huonossa karvassa, jne. Yleisessä tiedossahan on, että Hohtela hyväksyy vain mustan värin. "Väärän väristen" mudien kuvat ovat helposti tunnistettavia suomalaisia mudeja, kuten myös vääräasentoisia häntiä esittelevät kuvat. Koirat ovat muiden kuin Hohtelan kasvatteja. Kuvista löytyvät Teuvo, Manta, Väinö, Siiri, Hymy, Manó ja Aksu. En laita tähän nyt k.o. koirien kennelnimiä. Sama kuva Teuvosta on laitettu jopa kahteen otteeseen. Blue merle-mudista on selvästikin yritetty tehdä brown merle käsittelemällä kuvasta hyvin oranssi.

Kuvat ovat Unkarissa, Suomessa ja Ruotsissa kuvattuja. Kuvavalinnoissa ei ole ajateltu kenen koira on tai onko koira hyvä tai huono, vaan ja ainoastaan k.o. kohdassa olevan tiedon esittämistä.

Käyttötarkoitus:
Hohtela kirjoittaa, että: "Lajeina mm. agility, tottelevaisuus ja metsäjälkikokeet". Tässä pitäisi lukea palveluskoirakokeet, sillä mudeja kilpailee hakukokeessa, jälkikokeessa, erikoisjälkikokeessa ja etsintäkokeessa. Hohtela on jättänyt pois mm. edellisessä rotumääritelmän selvennyksessä olleen lauseen: "Terve, liioittelematon rakenne ja toimiva kokonaisuus ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset virheet ulkonäössä. 

Tämän kohdan seuraavassa lauseessa lukee, että mudeilla on Suomessa oikeus osallistua palveluskoirakokeisiin, joihin luetaan k.o. koemuodot. 
Emme ohjeista tuomareita itsestäänselvyyksillä.

Tärkeitä mittasuhteita:
Hohtela kirjoittaa, että: "Sen luontainen liikuntamuoto on ravi". Liikkeet-kohdassa hän kuitenkin kirjoittaa, että: "Mudi ei ole puhdas ravaaja- eikä laukkatyyppi, vaan niiden välimuoto."

Ravaajatyypin koirat ovat rungoltaan pidempiä, mitä mudilta toivotaan, sen vuoksi mudi lasketaan välimuodoksi, vaikka sen luontainen liikuntamuoto on ravi.

Käyttäytyminen/luonne:
Edellisessä rotumääritelmän selvennyksessä painotettiin luonnetta: "Mudi ei saa olla arka ja vihainen. Mudi saa olla hieman pidättyväinen vieraita kohtaan, tällainen käytös tulee erottaa arkuudesta. Mudi on vilkas ja temperamenttinen koirta, mutta se ei saa käyttäytyä arasti ja/tai hermostuneesti. Mudi ei saa väistää kohtuuttomasti, vaan sen tulee antaa käsitellä itseään. Jatkuva haukkuminen on osoitus hermostuneisuudesta. Olisi toivottavaa, että arvostelussa mainittaisiin luonteesta ja sen tulisi vaikuttaa palkintosijaan." Hohtela on jättänyt pois maininnan arkuudesta.

Edellä on tullut esiin että emme toista jo rotumääritelmään kirjattuja asioita ja itsestäänselvyyksiä.
Rotumääritelmässä, kohdassa hylkäävät virheet, huomioidaan agresiivisuus ja arkuus.

Kirsu:
Hohtela on jättänyt kokonaan pois edellisessä rotumääritelmän selvennyksessä olleen kappaleen: "Vaaleilla (valkoinen ja fakó) mudeilla on yleistä, että kirsun pigmentti haalistuu vuodenajoista johtuen. Toivottavaa kuitenkin olisi myös vaaleilla koirilla mahdollisimman tumma kirsupigmentti. Jos koira on tyypiltään erinomainen, ei haalistunutta kirsua tulisi pitää palkintosijaan vaikuttavana virheenä."

Rotumääritelmä sanoo selkeästi kohdassa: Kirsu: Mustilla, valkoisilla, kellanruskeilla ja blue merlen värisillä kirsu on aina musta.  Emme yritä muuttaa rotumääritelmää

Korvat:
Hohtela on jättänyt pois edellisessä rotumääritelmän selvennyksessä olleen lauseen: "Koko ajan liioitellusti liikkuvat korvat ovat merkki koiran epävarmuudesta".

Mistähän tuollailen luulo on peräisin?  Nykyisessä rotumääritelmässä lukee kohdassa Korvat: Korvat reagoivat hyvin eloisasti ja ne voivat kääntyä toisistaan riippumattomasti kuten tutka.

Häntä:
Hohtela kirjoittaa huomioitavissa asioissa, että "häntä on suoraan selkälinjan jatkeena ja kaartuu liikkeessä selkälinjan korkeudelle". Rotumääritelmä kuitenkin sanoo, että "Koiran ollessa valpas ja eloisasti liikkeessä, häntä nousee sirpin muotoisena selkälinjaa korkeammalle". Tässä lienee kyse Hohtelan omasta mieltymyksestä?
Mitä tarkoittavat lauseet: "Häntä on mielialan mittari. Uhoavan uroksen hännän asento ei tule olla palkinnon peruste."? Minulle tämä ei ainakaan aukene.

Kyseessä on hännän kiinnittyminen. Rotumääritelmä sanoo: Keskikorkealle kiinnittynyt. Edellä on selvitetty että mudi on ravaaja ja sen lantio on hieman laskeva jotta sillä on edellytykset ravata. Mikäli hännän asennoksi haluttaisiin korkealle kiinnittyvä pystykorvan hännän asento, se muuttaisi myös lantion asentoa. Takaosan liike lyhenee silloin ja koko koiran tyyppi muuttuu laukkaavaksi koiraksi. Tätä on selvennetty hännän kiinnittymisellä selkälinjan jatkeeksi. Materiaalissa on kuva koirasta, jonka lantio on suora, häntä on kiinnittynyt ylös ja takakulmaukset ovat melko suorat. Tämä rakennemuutos tulee mudilla yleistymään mikäli hännän kiinnitys halutaan nostaa korkealle. 

Hännän asennolla, kuinka korkealla koira näyttelytilanteessa sitä kantaa, ei pitäisi olla kovin suurta merkitystä. Häntä ei saa olla jalkojen välissä, mutta riippuu koiran luonteesta ja taustasta kuinka itsevarmasti se esiintyy.  Niitä kaikkein uhoavampia uroksia ei pitäisi nostaa hännän asennon perusteella palkittavaksi, mikäli parhaimpina pidetään niitä joiden testosterooni arvot ovat korkeimpia, silloin ryhdytään kasvattamaan uroksia, joiden kanssa eivät kaikki enää pärjääkkään.

Karvapeite:
Hohtela on hypännyt eläinlääkärin saappaisiin. Hän kirjoittaa: "Karvattomat laikut on huomioitava arvostelussa (johtuu mahdollisesti karvatupen kehityshäiriöstä). Karvattomat laikut voivat johtua lukuisista vaihtoehdoista; useista eri sairauksista, hormonihäiriöistä, arvista, ym. Toki karvattomat laikut tulee huomioida arvostelussa, mutta suluissa oleva lause ei kuulu asiaan.

Karvattomat laikut on huomioitava eikä koiran omistajan mahdollisesti kertomiin "satuihin" niiden syistä, tarvitse uskoa. Vaan koirissamme ilmenee kyseisiä vikoja.

Rotumääritelmän mukaiset värit:
Kellanruskean eli fakó-mudin kuvatekstissä lukee, että: "pigmentin tulee olla aina musta ja turkinvärin tasainen". Näin ei sanota missään kohtaa rotumääritelmää. Blue merle-mudin kuvatekstissä lukee, että "kimo" koira on rotumääritelmän vastainen. Mikä väri on kimo mudilla?

Rotumääritelmässä lukee, kuten aiemmin jo esitin, kirsun kohdalla kirsun tulee olla em. värisillä koirilla musta. Huulet: Huulipigmentti vastaa kirsunpigmenttiä.  Kohdassa hylkäävät virheet: Lihanvärinen, maksanruskea tai täplikäs kirsu mustilla, valkoisilla, kellaruskeilla, bluemerleillä tai tuhkanvärisillä yksilöillä.
Kohdassa värit luetellaan sallitut värit. Niiden kohdalla ei puhuta kirjavuudesta vaan: Vain pienehköt valkoiset merkit sallitaan ne eivät ole kuitenkaan toivottavia.
Sekakarvaisuus eli kimonkarvaisuus, ei kuulu mudin turkin väreihin, varsinkaan yksivärisellä koiralla.
Ilmeisesti Sumulaiset eivät lue rotumääritelmää nähden mitä siinä lukee vaan mitä he toivovat siinä lukevan.

Hylkäävät virheet:
Jälleen Hohtela kirjoittaa, että "keltaisella (fakó) tulee aina olla täysin musta pigmentti". Rotumääritelmässä ei missään kohdassa sanota näin. Lisäksi Hohtela käyttää sanaa keltainen, vaikka kyseessä on rotumääritelmän mukaan kellanruskea väri.

Millaisen pigmetin kuvittelet olevan rotumääritelmän mukaisella koiralla, jolla vaaditaan kirsun ja huulien olevan rotumääritelmän mukaan mustat?

Arvostelussa huomioitavaa-otsikon alla:
Hohtela kirjoittaa: "Tuhkanvärisillä koirilla esiintyy korvanlehtien karvattomuutta ja korvanreunojen karvattomuutta, valkoiset karvat korvanlehtien reunoissa. Läikikkäistä karvapuutosta (sinisenkoira syndrooma/kilpirauhasen vajaatoiminta). Eläinlääketieteellisten diagnoosien teko ei tässäkään kohdassa kuulu Hohtelalle eikä tuomarille. Aikaisemmin selvennyksessä on jo mainittu, että karvattomat laikut tulee huomioida arvostelussa. Se riittää, tuomarin tehtävä ei ole alkaa arvelemaan, että onko koira sairas ja mikä sairaus sillä kenties on. Hohtela kirjoittaa myös, että: "Rotumääritelmästä poikkeava väritys, koko ja rakenne voi viitata vierasperäisyyteen". Melko vihjailevasti kirjoitettu, etenkin, kun "vääränväristen" mallikuvina on tunnettuja suomalaisten kasvattajien koiria.

Edellä esitetyt asiat toivotaan arvostelussa huomioitavan, jotta saamme lisää tietoa k.o. ongelmien yleisyydestä. Tuntemattomasti polveutuvia koiria otetaan edelleenkin mudin rotukirjaan ja kun niitä käytetään jalostuksessa tulee niiden jälkeläiset arvioida mudin rotumääritelmän mukaan, eikä virheitä tule katsoa sormien läpi.

Toivon, että tätä selvästikin tarkoitushakuista ja virheitä vilisevää materiaalia ei käytettäisi jatkossa tuomarikoulutuksissa. 

Terhi Multamäki
Puheenjohtaja
Suomen Mudiyhdistys – SUMU ry

Rotujärjestömme jalostustoimikunta ja kouluttavat tuomarit keskustelevat rotumääritelmästä ja sen tulkinnasta.  Jokaisella meilla voi olla oma mielipiteemme mutta koulutuksessa meidän tulee tehdä yhteistyötä sekä kompromisseja.  Sumu ry ja sen puheenjohtaja ei ole ollut yhteistyöhaluinen eikä kyennyt edes keskustelemaan asioista.  Tätä nyt ruodittua materiaalia täydennetään, korjataan ja julkaistaan sen jälkeen.

Materiaali perustuu mudin rotumääritelmään: http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres/B73BC159-7D84-4359-89FB-2D91A7369289/0/mudi.pdf

Materiaali kokonaisuudessaan löytyy: http://personal.inet.fi/yhdistys/koulutus/mudi.pdf

Riitta Hohtela
Unkarinpaimenkoirat ry
Jalostustoimikunnan puheenjohtaja
Aranykoszorús Mestertenyésztö