Sininen väri on ollut hyväksytty joitain vuosia, ja sen myötä sinisten koirien lukumäärä on noussut nopeasti. Joillain sinisillä mudiyksilöillä sekä Suomessa että muualla on esiintynyt jonkin verran karvattomia korvia, ja tiedän yhden yksilön ulkomailta, jolla karva on kasvattajan kuvauksen mukaan selkeästi heikompaa myös muualla (päässä, raajoissa). Siniseen on muissakin roduissa liitetty karvaongelmia, vaikka ongelman periytyminen sekä se, miksi sitä esiintyy vain sinisillä ei ole selvinnyt. Lainaus Jonna Laitisen kirjoituksesta

Unkarissa on aikanaan kaikkien pienten rotujemme kohdalla ollut rotumääritelmissä selkeä linjaus koirien väreistä:koiran tulee olla yksivärinen ja pigmentin tulee olla musta.  Näin ollen niitä yksilöitä, joilla ei ollut mustaa pigmenttiä ei hyväksytty rekisteriin, eikä myöskään käytetty jalostukseen.  Harmaana, ruskeana ja keltaisena syntyneet yksilöt "raakattiin" tällä perusteella pois rodun piiristä.

Miksi haluttiin vain mustapigmenttisiä koiria?  Ennen eläinlääkärien ja antibiottien aikakautta, koiran tuli selvitä luonnollisen vastustuskyvyn avulla sairauksista.  Tumma ja hyväpigmenttinen iho parani helpommin, oli vastustuskykyisempi eikä siihen tullut niin helposti erilaisia ihotulehduksia. Käyttökoiralle tuo ominaisuus oli tärkeä.

Nykyihmisiä kiehtoo kaikki harvinainen, kun kyseiset vaalennusgeenin aikaansaamat värit olivat koirakannassa harvinaisia, niistä innostuttiin ja niiden hyväksymistä alkoivat ajaa harvinaisuuksien metsästäjät.  Värit hyväksyttiin mudin rotumääritelmään.

Nyt vain on huomattu että mitä enemmän jalostukseen käytetään näitä diluutio- eli vaalennusgeenin omaavia yksilöitä, ja geeni kertaantuu sukupolvien myötä, sen enemmän saadaan aikaan, karva-, iho-onglmaisia, ja vastustuskyvyltään heikentyneitä koiria.  Näiden geenien yhteyteen on liitetty tutkimuksissa myös mm. karvatupen kehityshäiriö, kilpirauhasen vajaatoiminta sekä muita autoimmuunisairauksiin liittyviä geenimuutoksia. Asiasta oli keskustelua SKL:n jalostustieteellisen toimikunnan järjestämässä jalostusneuvojien jatkokurssilla Aulangolla 5-6.4.2008, jossa Kirsti Sainio kertoi tutkimuksista.

Nyt sitten aloitetaan Jonnan Laitisen esittämänä tutkimus, miten voidaan jalostaa ongelmasta kärsivien yksilöiden avulla uutta värillistä mudipopulaatiota.

Mielestäni tämä on täydellistä hölmöläisten hommaa, mutta joillain on aikaa, rahaa ja intoa käyttää niitä kyseisen geenimutaation tutkimiseen.  Voihan päätään seinään hakata muutenkin.

Mielestäni parempi idea olisi estää lisävahinko ja pyrkiä mudinjalostuksessa välttämään käyttämästä kyseisiä ongelmia kantavia yksilöitä. Opetella lukemaan sukutauluja ja raakkaamaan jalostuksen ulkopuolelle vaalennusgeenien kantajat.

Jokaisella on vapaus tehdä kuten haluaa, tuskin PEVISAkaan auttaa tähän asiaan.

Onko rodun etu fanaattiset harrastajat, jotka eivät hyväksy muiden mielipiteitä?  Eivät halua edes kuulla muita ajatuksia kun omansa.
 
PEVISAa ajavat he jotka eivät itse kasvata rotua, mutta haluavat määrätä ja kontroloida muita. Maksumiehinä näille vaatimuksille ovat muutamat rotua kasvattavat

Jotenkin käsittäisin Pevisa-vaatimukset, mikäli vaatijat olisivat valmiita ottamaan osaa kustannuksiin. Nyt he haluavat PEVISAn tuottaman tiedon itselleen muiden eli kasvattajien kustannuksella.  PEVISA on kasvattajien kiristystä.  Rodun kasvattajatiedot löytyvät KoiraNetistä ja sieltä erotuu  yksi ainoa pitkään kasvattanut kennelnimi.

Suomen nykyinen tutkittu mudikanta on terveeksi todettu ja melkoisen pitkäikäistä.  Kanta rakentuu pääosin tuomiini koiriin, vastuulliseen ja kokonaisvaltaiseen kasvatustyöhön joka on toteutettu samanlaisin ajatuksin mitä Juha Kares kirjoittaa.

Kaikilla pennun hankintaa suunnittelevilla on mahdollisuus tarkistaa pentueen vanhempien tiedot ja kasvattajan kasvatustyön tulokset Kennelliiton KoiraNet -tietokannasta ja valita koiransa sellaisesta pentueesta, joka täyttää hänen asettamansa vaatimukset.  Aikaa myöten kysynnän ja tarjonnan laki määrittelee terveystutkimusten tason.

Lain kirjaimen mukaan vastuu myytävistä pennuista on kasvattajan.  Hänellä tulee olla myös valta päättää kasvatustyönsä laadusta ja kriteereistä. 

PEVISA, sen vaatijat ja vaatimukset eivät siirrä vastuuta kenellekään toiselle. Kasvattaja maksaa mikäli pennuilla ilmenee joitain vikoja, PEVISA ei muuta tilannetta. Kasvattajalla tulee olla oikeus päättää millaisia koiria käyttää jalostukseen, eikä näillä fanaatikoilla, joilla ei ole tarvittavaa tietämystä, tuskin edes kasvattajan peruskurssia käytynä.

PEVISAan määritetyillä tutkimuksilla ostetaan hyvää omaatuntoa, se on kuin uskonnollista anekauppaa. mutta rotumme terveen jalostuksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Kun koira on tutkittu ja sille on saatu säädetyt tulokset sitä käytetään jalostukseen vaikka sillä olisi mitä muita vikoja tahansa. Ne viat eivät ole julkisia eivätkä julkaistuja.  En tiedä että yhtään mudia olisi lopetettu huonojen lonkkien vuoksi, mutta muiden ei PEVISAssa olevien vikojen ja sairauksien vuoksi kylläkin. Suurin syy nuoren mudin lopetukseen on rodulle sopimaton omistaja.

Mihin mudin PEVISA vaatimukset perustuvat?  Yhtään sairautta tai vikaa ei rodun Suomessa olevassa kannassa ole, johon halutut, tiukat PEVISA -vaatimukset voisi perustella. Terve pitkäikäinen kanta on luotu vuosia ennen minkäänlaisia rajoituksia, kasvattajien oman osaamisen ja tahdon avulla. 

Vuonna 2002 aloitettu PEVISA ei ole parantanut kannan tasoa mitenkään, ainoastaan vaikeuttanut hyvien koirien jalostuskäyttöä ja lisännyt pentueen kasvattamisen kustannuksia.

Vapaaehtoisesti koiria on tutkittu saman verran kun ennenkin ja tulokset ovat aivan samoja kun ennen PEVISA.n voimaan tulemista.   

Omalta osaltani totean että en suostu kiristykseen.

Kyseenalaistan koko PEVISA-järjestelmän. Maksan mieluummin koirieni rekisteröinnistä korkeamman hinnan, mutta en suostu näiden fanaatikkojen vaatimuksiin. Minulla on mahdollisuus vaihtaa valtiota, sen mukana kennelliittoa ja ainahan on avoinna mudin rotukirja siellä kotimaassa Unkarissa. Ehkä sinne menevät Suomessakin syntyneet koirat kasvattamaan rotuun otettavaa "maatiaiskantaa", joiden jälkeläisiä haetaan Suomeen parantamaan täkäläistä kantaa.

Koiriani on siirtynyt Unkariin pitämään yllä sitä vanhaa, tunnettua ja vakaata kantaa jonka olemassa olo on minulle sydämen asia. En yritäkään parantaa rotua, hyvä kun saan ylläpidettyä vanhoja rotuun jalostettuja erinomaisia ominaisuuksia.

Tuon tiukan PEVISA –vaatimuksen vaihtoehdoksi esitän suunnan muuttamista suvaitsevaisuudeksi. Jokaiselle kasvattajalle annetaan valinnan vapaus. Hän päättäköön miten kasvattaa ja tulokset ovat sitten muiden arvoitavissa.

Silloin kun halutaan pakollisia tutkimustuloksia niin rotuyhdistyksen tulee osallistua haluamiensa tutkimusten kustannuksiin maksamalla vaikka puolet tutkimuskuluista.  SUMU ry.llä olisi toimintaa hankkia rahoitus haluamiaan tutkimuksia varten. Ehkä vaatimuksien järkevyyttä ja tarpeellisuutta tulisi mietittyä toisella tavoin kun sen kustannukset on otettava huomioon.

Mudilla on tulevaisuus Suomessa ilman PAKKO-PEVISAA, PERIKSI EI ANNETA

Kysyn tätä Unkarinpaimenkoirat ry.n vuoden 2007-ajaksi valitun hallituksen jäseniltä. 

Lauantaina 24.11.2007 pidettiin järjestön syyskokous, jossa valittiin uudet jäsenet, kautensa lopettavien ja kesken kauden eronneiden tilalle.  Osa hallituksen jäsenistä jatkaa toimessaan edelleen.  Mutta jostain kumman syystä hallituksen jäsenet, vt. puheenjohtaja etunenässä, katsoi että heidän ei enää tarvitse tai kuulu tehdä mitään. He ovat vastuussa tekemisistään vuoden loppuun saakka ja kevätkokouksessa päätetään heidän vastuunsa vapauttamisesta.

Olen odottanut, että tiedot syyskokouksen päätöksistä olisi tiedotettu jäsenille sekä yhdistyksen sivuilla, että lehdessä. 

Turha toivo, jäsenet ovat tois´arvoisessa asemassa. Hallitus vartoo, ensin että pääsee toimimaan, sitten tulee kevät ja kesän lomat, sen jälkeen odotellaan syyskokousta että päästään pälkähästä, Toimeen ei tohdita tarttua, on helpompaa hoitaa hommat huilaamalla.  Näin vuoden 2007- hommista on päästy tekemättä mitään.

Rotujärjestön valitsema Webmaster on pitänyt sivuston päivityksestä huolta, päivittäen kasvattamansa pentueen tiedot sivuille, mutta ei takuulla vaivautunut hoitamaan muuta päivitystä, vai eikö hallitus ole halunnut tiedottaa asioista?

Tässä tietoa lyhyesti Unkarinpaimenkoirat ry.n syyskokouksen päätöksistä:

Puheenjohtajaksi kaudelle 2008 -2009 valittiin Anitta Korhonen
Varapuheenjohtajaksi Arja Nyström
Hallituksen jäseniksi Virpi Leinonen, A-K Varis ja Luna Ruusula. Entisestä hallituksesta jatkavat: Soili Niskanen, Outi Mäkinen, Susanna Kraatz, Anna-Mari Viitala

Talousarvion perustaksi otettiin kuluvan vuoden jäsenmäärä. (ei kuviteltukaan että voisi kasvaa) Jäsenmaksut pysyvät samana kun kuluvana vuonna.

Toimintasuunnitelmaa yritetään toteuttaa, kuten aiemmin. Eli ei mitään konkreettista toimintaa. Jätin eriävän mielipiteen, koska SKL:n Jalostuksentavoiteohjelman ohjesäännön mukaisesti, jalostuksen tavoiteohjelmiin kirjatut toimenpiteet tulee kirjata ja huomioida rotujärjestön toimintasuunnitelmassa.

Unkarinpaimenkoirat ry.n hallitus vuodelta 2007 on valtuuttanut Heidi Valon järjestämään leirin / koulutustilaisuuden viikonloppuna 23 -24.8.2007, Hauholla, Hauhovissa. Sen toteutumisesta saa varmasti tietoa Heidiltä. Samana viikonloppuna on Hämeenlinnan KV-näyttely ja Valkeakosken kaikkienrotujen näyttely.

Erikoisnäyttelyn järjestelyistä ei suostuttu kertomaan, tieto on jälleen kerran salaista. SKL:n antaman tiedon mukaan Unkarinpaimenkoirat ry.n erikoisnäyttelyn puheenjohtajaksi on merkitty Reija Suominen ja sihteeriksi Outi Mäkinen. Näyttelyn päiväys on 9.8.2008 ja paikka Hyvinkää. Tuomaria ei ole vielä kutsuttu - tulee kiire!!

Ilmestyykö Rotujärjestön vuosikirja? Milloin? Siihen ei vastattu.

Kokoukselle jättämistäni esityksistä keskusteltiin:

- Unkarinpaimenkoirat ry.n jalostustoimikunta tulee koota siten että kaikkien rotujen osalta kasvattajat ja harrastajat ovat edustettuina tasapuolisesti.

- Rotuneuvonnan toiminnan tulee olla tasapuolista ja puolueetonta. Nyt se ei ole sitä. Esitin mudin rotuneuvojan vaihtamista puolueettomaan henkilöön.

- Tiedustelin miten rotujärjestön näyttelytoimikunta kootaan? En saanut vastausta. Tarjouduin olevani käytettävissä vuoden 2010 näyttelyn järjestämisessä.

- Esitin että rotujärjestö tehostaisi tiedotustaan, Nykyinen tiedotus ei vastaa jäsenistön tarpeisiin. Internet-tiedotusta tulee lisätä koska se on nopeaa eikä lisää kustannuksia. Myös keskustelupalsta, jossa voisi kysellä rotujemme asioista olisi tarpeellinen.  Hallitus ei hyväksynyt keskustelupalstaa eikä halunut ottaa vastuuta siitä.

- Rotujärjestön toiminnan esittelyssä lukee seuraavaa: Yhdistyksemme järjestää neuvontaa rotuihimme liittyvissä kysymyksissä, ja pennun hankinnassa, jalostusneuvontaa, erikoisnäyttelyn vuosittain, kokeita ja kilpailuja, leirejä sekä koulutustilaisuuksia niin kasvattajille kuin lajien harrastajillekin. Missä ja milloin noita leirejä ja koulutustilaisuuksia on järjestetty ja järjestetään?  En saanut vastausta kysymykseeni.

- kysyin miksi rotujemme vahvistetuista jalostuksen tavoiteohjelmista ei ole tiedotettu jäsenille, vaikka kennelliitto on ohjeistanut ja velvoittanut rotujärjestön hoitamaan tiedotuksen heti vahvistuksen saatuaan. Seija Ilmasti ilmoitti että tiedotus on seuraavassa lehdessä. (En ole sitä tietoa löytänyt lehdestä nr. 4/2007 eikä tietoa ole päivitetty Unkarinpaimenkoirat ry.n nettisivuille)

- Esitin rotujemme siirtämistä Suomen Seurakoirat ry.n alaisuuteen, koska rotujärjestömme ei pysty toimimaan rotujärjestöohjesäännön ja tarkoitusperän mukaisesti. Ehdotuksesta äänestettiin ja kaikki olivat sitä mieltä, että rotumme jatkaisivat Unkarinpaimenkoirat ry.n alaisuudessa.  Mielestäni rotujärjestön toiminnan pitää tehostua ja muuttua jäsenistöä palvelevaksi.  Nykyinen "salaseura - menttaliteetti" karkoittaa jäsenistöstä tavalliset harrastajat, uudet kasvattajat karsastavat rotuja joiden järjestö ei pysty tarjoamaan minkäänlaista tukea kasvatustoimintaan. Se ei tiedota riittävästi vaatimuksistaan ja määräyksistään, rotujemme kasvattajille suunnattu koulutus puuttuu kokonaan, jne.

- Ehdotukseni mudin uudeksi PEVISA-määrykseksi siirrettiin käsiteltäväksi kevätkokouksessa.

Miksi julkaistaan rotujärjestön lehteä, kun sen sisältönä on samat asiat, mitkä ovat olleet jo erilaisilla nettipalstoilla. 
Odotan että lehdessä kerrotaan ajankohtaisia, rotujärjestön toimintaan kuuluvia asioita. Lehdestä puuttui jälleen hallituksen kokouksien pöytäkirjatiedot, vaikka ne on luvattu ja kirjattu joka kokouksessa. Näitä tietoja venyteään tarkoituksella mahdollisimman vanhoiksi, että kukaan ei puuttuisi päätöksiin.

Uuden, toimintansa aloittavan hallituksen yhteystiedot olisivat olleet tarpeelliset ainakin niille joilla nettiyhteyttä ei ole sekä syyskokouksessa tehdyt päätökset olisi kuulunut tulla kaikkien tietoon. Nyt ne ovat lehden lukijoilla vasta seuraavan lehden ilmestyessä helmi-maaliskuun vaihteessa.

Päätoimittajan pitäisi ryhdistäytyä ja miettiä mikä on rotujärjestöjulkaisun toimittamisen arvo, se ei ole sama asia kun koirakerhon moniste.  Mistä me jäsenet olemme valmiit maksamaan? Jäsenlehden tulee palvella jäseniä tiedotuslehtenä, ei satukirjana, eikä hallituksen jäsenten kertomustuotannon julkaisukanavana.

Katsotaan pystyykö seuraava hallitus parempaan, entistä ei jäädä ikävöimään.

OHJE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN LAATIMISESTA (pdf-muodossa)

6. KÄYTTÖÖNOTTO JA TIEDOTTAMINEN

Rotujärjestön velvollisuutena on tiedottaa jäsenistölleen hyväksytystä JTO:stamahdollisimman tehokkaasti, nopeasti ja kattavasti hyväksymisen jälkeen. Hyväksytty tavoiteohjelma julkaistaan rotujärjestön tai -yhdistyksen julkaisussa ja mahdollisilla internetsivuilla tai voidaan postittaa jäsenille. Suositellaan, että ohjelma olisi pysyvästi nähtävillä yhdistyksen internetsivuilla. JTO:ssa on mainittava ohjelman voimaantuloaika, jonka SKL ohjelman hyväksyessään vahvistaa.

Unkarinpaimenkoirat ry.n hallitus ja sen valitsema jalostustoimikunta ei ole tiedottanut jäsenistölle että Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry.n jalostustieteellinen toimikunta on hyväksynyt Unkarinpaimenkoirat ry.n esityksen mudin jalostuksen tavoiteohjelman kokouksessaan 22.8.2007.

Ei myöskään kuvaszin, pulin ja pumin jalostuksen tavoiteohjelmaa ole julkaistu. En ole löytänyt asiasta mitään tietoa yhdistyksen julkaisusta. Koska kaikilla jäsenillä ei ole nettiyhteyttä on tärkeää hoitaa tiedotus lehden kautta.

Hyväksytty mudin jalostuksen tavoiteohjelma on voimassa vuoden 2008 loppuun. 

Tämän vuoksi rotujärjestön tulee tehdä SKL:n vaatimat korjaukset ja uusi esitys tavoiteohjelmaksi ja toimittaa se hyväksyttynä viimeistään 30.3.2008 mennessä Suomen Kennelliittoon - Finska Kennelklubbenille.

Mudin PEVISA vaatimusta koskevat samat määräajat.

Rotujärjestömme tulee esittää konkreettiset toimenpiteet JTO:n tavotteiden saavuttamiseksi ja suunnitelma mudin populaation hoitamisesta uudessa esityksessään.

Hyväksytty mudin jalostuksen tavoiteohjelma pdf-muodossa

Se on nyt nähty. Kun on tarpeeksi aikaa, rahaa ja viitseliäisyyttä niin sahapukkikin arvostellaan valiotittelin arvoiseksi.

Kylänäyttelyihin tuomariksi kutsutuilla "idänihmeillä" ei ole vertailukohtia kun yksittäinen koira viedään kehään ja jos "ihmeen" ei ole tullut tutustuttua rotumääritelmään etukäteen, on helppo jakaa kaikki tilpehöörit.  Sahapukin omistaja on onnellinen ja tuomarin on helppo hymyillä.  Valioarvo on jalostuksen mittari ja niin sahapukki siirtyy jalostuskoirakastiin. 

Lipevät lupaukset nartunomistajille avaa mahtavan uran sahapukki-jalostukseen. Syntyy ihan uusi jalostuslinja - se nykyaikainen ja elegantti, ilman kulmauksia ja koukeroita. Jälkeläiset erottuvat heti edukseen?  - ei tarvitse epäillä, kuka on isäuros.

Selkeä näyttö ja huumorin käyttö on kai sallittua ja rotujärjestön jalostuksen tavoitteet päivittyvät ajan tasalle "asiantuntevien" avustuksella.